Miltä tuntuu tunnistaa venäläinen hävittäjä?
Rami kysyi aika monta kysymystä liittyen tunnistuslentoihin – esim. mitä tapahtuu, jos tunnistettava kone ampuukin Hornetia? Ilmavoimat säätelee jatkuvasti valmiuttaan ja jossain päin Suomea on vuorokauden jokaisena tuntina ja vuoden jokaisena päivänä tarvittava määrä hävittäjiä ja henkilökuntaa päivystämässä. Jos Suomen ilmatilaa loukataan tai Suomen lähialueen kansainvälisessä ilmatilassa on poikkeuksellista toimintaa, ilmaan lähetetään päivystyslentokone tai –koneita. […]
Talvirenkaat Hornetissa?
Nina kysyi Käytetäänkö lentokoneissa talvirenkaita? Ei, hävittäjissä ei käytetä talvirenkaita. Hävittäjissä käytetään ympäri vuoden samanlaisia renkaita, joiden kumiseos sopii hyvin monenlaisille lämpötiloille. Lisäksi kiitotiet pyritään pitämään aina sulina – tai ainakin puhtaina lumesta ja jäästä. Lentokenttien kunnossapito suorittaa lumisateella kiitotien, rullaustien ja muidenkin lentokoneiden liikennöintialueiden aurauksen, jonka lisäksi niitä myös harjataan. Kunnossapidon kannalta vaikeimmat olosuhteet […]
Mitä hävittäjälentäjä syö lennon aikana?
Antti kysyi kuinka pitkiä Hornet-lennot ovat ja mitä pitkien lentojen aikana syödään. Suomessa harjoituslennot eivät ole kovin pitkiä – yleensä noin tunnin ja pisimmillään 2-3 tuntia. Lentojen pituutta lisää, jos lentojen välillä suoritetaan ilmatankkaus (jolloin kone siis tankataan toisesta koneesta kesken lennon) tai jos lennon jälkeen koneeseen suoritetaan niin sanottu kuumatankkaus. Kuumatankkauksessa kone tankataan normaalisti […]
Miksi Suomessa kuskit eivät maalaa lentokypäriään?
Sähköpostiin (info@heikkimansikka.fi) tuli kysymys: ”Miksi suomalaiset lentäjät eivät maalaa lentokypäriään?” Ilmavoimissa kypärien maalaaminen on kielletty. Jos asiaa kysyy Materiaalilaitoksen ihmisiltä, vastauksena on varmaankin jotain sen suuntaista, että maalaaminen saattaa heikentää kypärän lujuusominaisuuksia. Ainoastaan Midnight Hawks taitolentoryhmän kuskeilla on yksinkertaiset teippaukset kypärissään, jotka osoittavat kuskin paikkaa osastossa. Kun Ilmavoimat varsin johdonmukaisesti ja perustellusti suojelee ohjaajien henkilöllisyyttä, […]
Yhden akateemisen artikkelin anatomiaa: Measurement of team performance – have we been underperforming?
Akateeminen artikkeli on yleisimmin pituudeltaan noin 6000 sanaa, joka tarkoittaa noin kahtakymmentä A4-liuskaa. Sellaisenhan pyöräyttää yhdessä viikonlopussa ja puolikkaalla pullolla punaviiniä. Vai kirjoittaako sittenkään? Artikkelimme ”Measurement of team performance – have we been underperforming” julkaistiin vuonna 2021 Theoretical issues in ergonomics science- lehdessä. Ensimmäinen idea artikkelista syntyi vuonna 2019. Ajatus lähti siitä, että olimme jo […]
”Tieteellisesti todistettu”
Jos on yhtään katsonut televisiota, ei ole varmaankaan voinut välttyä näkemästä Priorin Extra-mainosta. Kyseessä on siis se tuote, jonka tulisi säilyttää hiukset terveinä ja ehkäistä hiustenlähtöä – Miika Nousiaisen mukaan sisältäpäin. TV-mainoksessa todetaan Priorin Extran olevan ”tieteellisesti todistettu” ja mainoksen aikana ruudun alareunassa näkyy hetken ajan viittaus kyseiseen tieteelliseen tutkimukseen. Koska tuo viittaus on näkyvillä […]
Äänivallin rikkominen
Äänivallin rikkominen ei tunnu lentokoneessa yhtään miltään ja sen voi havaita lähinnä Mach nopeuden ilmaisevasta mittarista. Maanpinnalla äänivallin rikkoutumisen sen sijaan voi huomata niin sanottuna yliäänipamauksena. Yliäänipamaus ei kuitenkaan ole ilmaisuna erityisen osuva. Ensinnäkään ”yliäänipamaus” ei synny varsinaisesti äänestä, vaan kyse on paineesta. Äänen nopeus on riippuvainen vain lämpötilasta. Lämpötila ja lentokorkeus määrittävät kuinka nopeasti […]