Johannes tiedusteli miten kutsuntoihin täytyy valmistautua ja mitä kaikkea kannattaa treenata ennen Lentoreserviupseerikurssin (LENTORUK) valintakokeita?
Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että LENTORUK on ainoa väylä päästä hävittäjälentäjäksi. Toisin sanoen, jos hävittäjälentäjäksi halajaa, on aivan ensiksi päästävät LENTORUK:lle. Hakijoita kurssille on ymmärrettävästi paljon, mutta joka vuosi pieni määrä nuoria miehiä ja naisia pääsee kurssille. Eli ensimmäinen asia on olla välittämättä mitä muut omista mahdollisuuksista ajattelevat ja uskoa – tai edes toivoa – että pääsee testeihin ja niistä hyväksytysti läpi. Ilmavoimat ei siis ole valinnoilla seulomassa hakijan koulukavereita tai -kiusaajia – vaan nimenomaan hakijaa itseään!
Pelkästään se, että kutsunnoissa kertoo kiinnostuksestaan LENTORUK:lle ei avaa tietä lentäjäksi. LENTORUK on erikoiskoulutusta ja muiden erikoiskoulutusten (esim. sukeltajakurssi, ilmavoimien johtamisjärjestelmäkurssi, laskuvarjojääkärikurssi ja erikoisrajajääkärikurssi) tavoin se on palveluspaikka, johon tulee erikseen hakea vapaaehtoisena. Hyvää perustietoa LENTORUK:lle hakeutumisesta löytyy sivulta www.intti.fi/lentajat.
LENTORUK:lle hakeutumisessa ei kannata välttämättä aina edes odottaa kutsuntoihin asti. Esimerkiksi tänä vuonna LENTORUK:n hakuaika päättyy jo 15.10.2023, jolloin koko ikäluokka ei ole vielä edes ollut kutsunnoissa. Ehkä vielä merkittävämpi asia on, että LENTORUK:lle ei voi pyrkiä, jos varusmiespalvelus on jo aloitettu. LENTORUK:lle pitää siis päästä ennen kuin kutsunnoissa määrätty palvelus alkaa. Jos olet hakeutumassa LENTORUK:lle ja näyttää siltä, että kutsunnoissa määrätty palvelukseenastumispäivä on ennen seuraavan LENTORUK:n aloitusta, kannattaa hakea lykkäystä ja siten pitää LENTORUK:n ovi auki. Lykkäystä haetaan omasta aluetoimistosta. Oman aluetoimistosi löydät täältä: https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot/loyda-aluetoimistosi
LENTORUK:n valintaprosessissa hakijoiden soveltuvuutta arvioidaan hyvin moniammatillisesti ja monipuolisesti. Valintoja ohjaavat tarkat normit, joiden tarkoituksena on taata kaikkien hakijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu. Varsinaisiin LENTORUK:n testeihin valmistautuminen on kohtalaisen suoraviivaista. Yleiset pääsyvaatimukset ovat:
- hyvä terveydentila, palveluskelpoisuusluokka A
- hyvä fyysinen kunto ja normaali verenpaine
- yleinen uimataito (kykenee uimaan pysähtymättä 200 metriä)
- hakijan tulee olla suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut tai muuten korkeakoulukelpoinen (lukion/3-vuotisen ammattikoulun viimeisellä luokalla opiskeleva voi hakeutua kurssille, mikäli hän täyttää em. kriteerit ennen palveluksen aloittamista)
- kouluarvosanojen riittävä pistemäärä
- vähintään 18-vuotias kurssin alkaessa, enintään 22-vuotias kurssin alkamisvuonna
- hakenut lentoreserviupseerikurssille enintään kaksi kertaa aiemmin
- varusmiespalvelus ei saa olla aloitettuna ennen kurssin alkua
- Suomen kansalaisuus ja riittävä suomen kielen hallinta
- ei voimakkaasti oireilevia allergioita
fysiologiset mitat:- paino 47—97 kg
- istumapituus 78–100 cm ja reiden pituus 53—67 cm (mitataan valintojen aikana erityisellä mittalaitteella)
- näkö:
- 0.5 ilman laseja ja laseilla 1.0
- silmälasien vahvuus enintään +2.5 – -1.5 diopteria
- virheetön värinäkö
- leikkauksilla korjattu näkö ei ole sallittu
Lihaskunnon osalta testeihin kuuluu vauhditon pituus, vatsalihastesti ja etunojapunnerrukset. Lisäksi testeissä suoritetaan ergometritesti, jossa testattavan on kyettävä polkemaa kuntopyörällä lisättäessä kuormaa pienin portain minuutin välein. Ergometritestin vähimmäisvaatimustaso on 3,45W/kg. Ergometritestissä käytettävä kuormitus perustuu siis hakijan painoon, joten testin suorittaminen kesken ankaran massakauden ei ainakaan helpota testin suorittamista. Kannattaa myös muistaa, että kuntopyörä vaatii lajinomaista kestävyyttä. Vaikka hengitys ja verenkiertoelimistö olisivat kuinka hyvässä kunnossa tahansa, voi pyöräily osoittautua pitkänmatkan juoksijalle hyvinkin hankalaksi. Kannattaa siis pyöräillä.
Psykologisissa testeissä arvioidaan muun muassa hakijan päättelykykyä, yleisälykkyyttä, avaruudellista työmuistia, avaruudellista hahmotuskykyä, havaintonopeutta ja –tarkkuutta, tarkkaavaisuuden ylläpitoa, monitehtäväsuoritusta ja psykomotoriikka. Lisäksi arvioidaan hakijan persoonallisuutta ja motivaatioita. Näihin liittyen testataan paineensietokykyä (stressinsietoa, jännittämistä), toimintatyyliä (vastuuntuntoa, huolellisuutta, järjestelmällisyyttä, joustavuutta), vuorovaikutusvalmiuksia (ryhmätyöskentelyä, assertiivisuutta), johtamisvalmiuksia (päätöksentekokykyä, sosiaalista rohkeutta), sekä motivaatiota (suoriutumista, kiinnostusta ilmailua kohtaan ja johtamista).
Lentäjiksi halutaan nuhteettomia Suomen kansalaisia. Kannattaa siis omalla käytöksellään varmistaa, että oma nimi ja sosiaaliturvatunnus ei löydy negatiivisessa valossa poliisin arkistoista. Kun kaikki edellä mainitut perusasiat on hoidettu, kannattaa vielä kysyä itseltään haluaako ihan oikeasti LENTORUK:lle ja myöhemmin ehkä lentämään hävittäjää. Maailmassa on nimittäin paljon helpompiakin duuneja. Hienompia duuneja ei kuitenkaan ole.
LENTORUK:lle pääsevän ei tietenkään odoteta olevan valmis hävittäjälentäjä. Sellaisiakin joskus kurssille hakeutuu, mutta heidän lentäjäuransa ei ole kovin pitkä. Kannattaa kuitenkin olla valmis osoittamaan kiinnostusta hävittäjälentämiseen. Hakijan ei odoteta osaavan piirtää Hornetin E-M diagrammia, mutta hakijan kannalta ei haittaa, jos vaikka pystyy luettelemaan kaikki HX-kandidaatit ja niiden keskeisimmät erot. Omassa vastauksessa kannattaa ehkä pitää F-35 Lightning II:a varsin kelvollisena hävittäjänä.
Hakijan kannattaa myös pyrkiä muodostamaan realistinen kuva hävittäjälentäjän työstä. Kuvan muodostamisen voi aloittaa vaikka lukemalla kirjan ’Hornet-lentäjä’. Tässä kohtaa voin luvata, että jokainen tämän blogin innoittamana LENTORUK:lle päässyt saa omaan kirjaansa omistuskirjoituksen J
LENTORUK:n valintakokeisiin pääsyn jälkeen kaikki onkin omalla tavallaan aika helppoa. Hakijan pitää (ja kannattaa) olla oma itsensä ja katsoa mihin se riittää. Todennäköisesti huonoin neuvo on käyttäytyä tavalla, jonka luulee auttavan valintakokeissa – mutta joka ei edusta omaa itseään. Valintakokeet on rakennettu siten, että valheellisen kuvan itsestään antavan jäävät 100% varmasti kiinni. Koska hävittäjälentäjiksi halutaan rehellisiä nuoria miehiä ja naisia, testeissä huijaaminen ei ole hyvä idea.
Kaikilla meistä ei ole hävittäjälentäjältä vaadittavia ominaisuuksia. Itse asiassa aika harvalla on, joten karsiutumista ei kannata murehtia kovin paljoa. Monilla muilla elämän alueilla menestyäkseen tarvitaan ominaisuuksia, joita hävittäjälentäjillä ei ole. Niihin kannattaa tarttua. Joskus käy kuitenkin niin, että hakijalla on kaikki hävittäjälentäjältä vaadittavat ominaisuudet, mutta paikka LENTORUK:lla ei silti aukea. Silloin pitää määrätietoisesti parantaa edellä mainittuja lähtökohtia ja hakea rohkeasti uudestaan (kurssille voi hakea enintään kolme kertaa). Haettaessa kurssille uudestaan täytyy muistaa varmistaa, että lykkäystä niin sanottuun normaaliin palvelukseen on haettu riittävästi.
Kannustan Johannesta ja kaikkia muita nuori rohkeasti lähettämään hakupaperinsa. LENTORUK:lle hakemalla ei voi menettää mitään, mutta hakemalla voi päästä kokemaan jotain aivan ainutkertaista: joko vain LENTORUK:lla tai tähtien ollessa kohdallaan Hornetin tai F-35:n ohjaamossa.
Kuvassa Lentoreserviupseerikurssin lento-oppilas lentovarusteissaan. Huomaa arvomerkin paikalla oleva Ankkalaivueen tunnus. Ankkamerkistä kerrotaan mm. Hornet-kirjassa.
Credit: Timo Rischer/Ruotuväki
19 vastausta
Hei. Opiskelen tällä hetkellä lentokoneasennuksen perustutkintoa ja olen alkanut haaveilemaan lentäjän urasta ja varsinkin f-35 koneella lentämisestä. Haluaisin tiedustella että onko kolmen vuoden ammattikoulun käynneellä yhtä hyvät mahdolliset tulla valituksi kuin lukion käynneellä. Haluaisin myös tietää voiko näihin psykologisiin testeihin varautua mitenkään.
Moro Onni,
Mä en ihan tarkkaan tiedä miten kouluarvosanat ja -todistukset pisteytetään. En kyllä muista yhtäkään kadettikoulun käynyttä lentäjää, joka ei olisi käynyt lukiota. Mutta ei lukio mikään ehdoton vaatimus ole. Eli kannattaa vaan laittaa paperit sisään – kyllä ne sitten kertoo riitääkö paperit vai ei:)
Psykologisiin ei oikein voi mitenkään valmistautua – paitsi ehkä lepäämällä hyvin ja yrittämällä ottaa testit sopivan rennosti.
Onnea valintohin,
Hessu
LRUK:iin ei taida olla väliä onko käynyt lukion vai amiksen, mutta kadikseen haettaessa kouluarvosanoista saa ”kadispisteitä” ja lukiosta niitä saa paljon enemmän. Mutta on mahdollista amiksestakin päästä kadikseen, se vaati vain kurssila parempaa suoriutumista, että pärjää pisteissä.
Voi myös käydä kirjoittamassa muutaman aineen vm palveluksen päätyttyä ja hakea sitten kadikseen.
Pisteytykset löytyy täältä
https://upseeriksi.fi/documents/2035343/0/Erillishaun+valintakriteerit+2023.pdf/93197710-7419-7946-6fc0-8b327a36cecf/Erillishaun+valintakriteerit+2023.pdf?t=1676979579232
Onko Suomessa yhtään naishävittäjälentäjää?
Moro Johannes!
Suomessa on tällä hetkellä yksi nainen, joka lentää Hornetia. Hän on toiminut muun muassa Hornet Laivueen komentajana.
Hessu
Moi, onko ergometritestin aloitustaso siis 3,45W/kg? Vai alkaako se jostain muusta ja tuonne 3,45 ja sen yli pitäisi päästä?
Mikä on paras tapa treenata testiä varten, jos ei ole pyörää käytössä? Yritän saada pyörän mukaan niin usein kuin mahdollista, mutta minkälaista treeniä kannattaa tehdä sen ajan ulkopuolella?
Moro Nooa,
Tuo 3,45W/kg on taso, joka pitää saavuttaa. Nyt en muista kuinka paljon lähtövastus on – sen kuitenkin muistan, että se on kevyt. Vastus nousee kuitenkin aika nopeasti ja samalla pitää säilyttää vaadittu pyöritysnopeus. Pyöräily on ehdottomasti paras tapa valmistautua ergoon. Jos vaikkapa juoksee, niin siinä ei oikein lajinomainen kestävyys kehity. Jos ei pääse pyöräilemään, niin sitten vaan tekee jotain alaraajoja kuormittavaa ja muistaa tehdä välillä kovillakin sykkeillä – ergossa nimittäin syke kyllä nousee:)
Ja yksi hyvä tapa valmistautua on katsoa, ettei kanna mukanaan kauheasti ylimääräistä painoa. Koska tuo vaatimustaso on muotoa ”per kilo”, niin jokainen ylimääräinen kilo vyötäröllä nostaa testin kuormitusta.
Hei Heikki,
Tuolla intti.fi/lentajat -sivustolla lukee boldattuna että ”Varusmiespalvelus ei saa olla käytynä loppuun. Jo aloitettu palvelus ei ole este hakeutumiselle.”
Tämä tarkoittaa mielestäni, että homma voi olla muualla päivää vaille paketissa, kunhan älyää jättää kesken viimeistään silloin.
Antti
Moro Antti,
Tuo ohjeistus on muuttunut vuosien varrella useampaan kertaan. Mutta nykyään se on juurikin noin kuten kirjoitit. Eli kunhan tiedon LentoRUK:lle pääsemisestä saa ennen ”tavallisesta” intistä kotiutumista, niin homma toimii. Tällöin tuleva lentäjä laitetaan ”henkilökohtaiselle syylomalle” siihen asti, että LentoRUK alkaa. Ja koska soturi on lomalla, niin inttiä ei ole vielä suoritettu:) Tällaisia kavereita oli omallakin RUK:lla useampi (ml. minä itse). Yhdellä kaverilla taisi olla juurikin päivää tai paria vaille kokonainen intti taustalla.
Hei,
miten testeihin kannattaisi valmistautua?
Moro Yasin,
Koulunumerot kuntoon. Fysiikka siihen malliin, että valintatestit menee hyvin läpi (pisterajat löytyy täältä: https://intti.fi/lentajat). Jotain perustietoja Ilmavoimista kannattaa opiskella, koska se osoittaa motivaatiota. Sitten pitäisi muistaa ottaa sopivan rennosti ja nauttia valintakokeista. Varmin tapa nostaa oma tie pystyy, on hankkia rikosrekisteri….
Moi. Oliko pyöritystesti miten raju? Kauan pyöritys kestää ja pystyyköhän pyöritykseen kehittämään toleranssia millään tavalla jos on luonnostaan huono sietämään pyöritystä? Vaatiiko psykologiset testit älyttömästi älliä vai pääseekö tavallinen tallaaja niistä läpi kunhan ei jännitä liikaa?
Moi Joonatan,
Ei se pyöritys mikään ”yrjöt lentää” – tyyppinen testi ollut. Mitäköhän se olisi kestänyt….ehkä puoli minuuttia tai minuutin. En usko, että sitä pystyy kauheasti treenaamaan, kun kyse on kuitenkin pitkälti ihmisen fysiologiasta – eli siitä miten sisäkorvan tasapainoelin toimii. Mutta jos siis pahoinvointi on ongelma, niin sellaista siedätystä voi varmaankin tehdä. Eli jos haluat kokeilla miten tuollaisen kieputtamiseen reagoit, niin ei muuta pyörivälle toimistotuolille istumaan ja kaveri antamaan vauhtia. Sitten äkkipysähdys, katseen kohdistaminen johonkin kohteeseen (pyydä kaveria pitämään naaman edessä vaikka kynää) ja sekuntikello käyntiin. Siinä kohtaa kun silmät ei enää vatkaa sivusuunnassa, niin kello seis.
On aika vaikea sanoa onko testit helpot vai vaikeat. Jollekin ne on varmasti vaikeat ja jollekin toiselle taas helpot – niissä kun haetaan paljolti sellaisia ominaisuuksia, mitä hakijalla joko on tai ei ole. Mutta se on varmaa, että jännittämällä omaa suoritusta ei ainakaan voi parantaa:)
Moi en tiedä onko tää sivusto enään aktiivinen mutta tupsahdin tänne niin ajattelin kysellä että mitä pitäisi harjoitella jos haluasi hävittäjä lentäjäksi. Ite olen 14v 8lk oleva poika ja ollu koko elämän kiinnostunu hävittäjistä ja lentäjistä fyysinen puoli on kunnossa jo hyvin ja ollu aina koulun penkillä nyt jotenki pysyy ja keskiarvot on noin 7,6 paikkeilla kuulo-näkö vikaa ei löydy. mutta jotakin vinkkejä oisi kiva saada että miten treenata jo näinkin nuorena että saisi paremmat mahdollisuukset koneen kyyti
Moro Joel,
No koulunumerot kannattaa tietysti yrittää saada niin hyviksi kuin mahdollista. Fysiikkaa kannattaa treenata sen verran, että ei nyt ainakaan valintakokeissa jää niistä kiinni. Sitten jos kutsu valintakokeisiin tulee, niin viimeistään siinä vaiheessa kannattaa alkaa vähän selvittelemään perustietoa Ilmavoimista. Jos haastatteluihin asti pääsee, on nimittäin hyvä osoittaa sellaista yleistä tietämystä – ja samalla siis motivaatiota – Ilmavoimia kohtaan.
Niin ja kaikkein tärkeimpänä, pidä huoli, että et hölmöile virkavallan kanssa!
Kiitos hyvästä artikkelista!
Rupesin miettimään, että miten LentoRUK:iin pääsyn jälkeen karsitaan porukkaa, kun kaikki, ilmeisesti se n. 20, sen suorittavista ei kuitenkaan lopulta pääse hävittäjän puikkoihin?
Moro Otso,
Kyllä se jatkoon valinta tapahtuu hyvin ”inttimäisesti”. Eli käytännössä kaikki mitä RUK:lla tehdään, arvostellaan jotenkin. Lentoarvosanoilla on tietysti vähän erilainen painoarvo kuin vaikkapa vauhdittomalla pituudella:) Lopuksi laitetaan kokelaat jonoon ja katsotaan kenelle on paikka ja kenelle ei. Toki lennonopettajilla on sanavaltaa myös pelkkien arvosanojen yli. Eli jos joku ei ole…hmmm….sopiva, niin sitten jää MPKK haaveeksi. Ja hyvä niin.
Ja kaikki jatkoon valituthan eivät siis pääse ajamaan hävittäjää. Osa päätyy lentämään pääkalustonaan Hawk:ia tai kuljetuskoneita. Ja tietysti Rajavartiolaitos tarvitsee myös kuskeja.
Hei onks sul vinkkejä valinta vaihe 4, eli psykologisiin miten kannattaa harjotella enemmän niihin simulaattori muisti juttuihin, kun luonne tehtäviin ja pystytkö sisäpiiri tietoa antaa minkälaiset testit on ja mitä kaikkea testataan ja miten :D.
Hei tuli viellä toinen kysymys tiedätkö onks kaksoiskansalaisuudella merkitystä (on toisen nato maan kansalaisuus)?