Jyri kyseli taannoin, miten hävittäjälentäjät tasaavat korvien paineen lennon aikana.
Tärykalvon ulkopuolisessa ulkokorvassa vallitsee sama ilmanpaine, kuin hävittäjän ohjaamossa. Vaikka ohjaamo on paineistettu, muuttuu ohjaamon paine lentokorkeuden muuttuessa: lentokorkeuden kasvaessa ohjaamopaine pienenee ja lentokorkeuden pienentyessä paine kasvaa. Paineistus voi myös rikkoutua, jolloin ohjaamossa on sama paine kuin ympäröivässä ilmakehässä.
Ohjaamopaineen laskiessa tärykalvon sisäpuolella sijaitsevan välikorvan ja tärykalvon ulkopuolella sijaitsevan korvakäytävän välille muodostuu paine-eroa, joka venyttää tärykalvoa ulospäin. Tärykalvon venyminen aiheuttaa ohjaajalle kipua ja heikentää kuulemista. Ilmiö on saman tyyppinen kuin sukellettaessa, jolloin syvemmälle mentäessä tärykalvo venyy vedenpaineen vaikutuksesta. Tällöin tärykalvo tosin venyy sisäänpäin. Kipua aiheuttavan venymisen välttämiseksi tärykalvon eri puolilla olevan ilman paine-ero on tasattava. Tällöin puhutaan yleisesti vain paineen tasaamisesta tai korvien tasaamisesta.
Korvatorvi on keskeisessä roolissa paineen tasaamisessa. Korvatorvi on noin 3,5 cm pitkä, muutaman millin halkaisijaltaan olevan putki, joka yhdistää välikorvan ja nenänielun. Korvatorvi on yleensä suljettuna ja avautuu alle sekunniksi esimerkiksi nieltäessä ja haukoteltaessa. Korvatorven avautuessa nenänielun ja välikorvan välille muodostuu ilmayhteys. Koska nenänielussa on yleensä sama paine kuin korvakäytävässä, korvatorven avaaminen tasaa välikorvan korvakäytävän välisen paine-eron ja estää tärykalvon venymisen ulos- tai sisäänpäin.
Korvatorvi voidaan avata esimerkiksi nielaisemalla, haukottelemalla tai puhaltamalla suljettuja sieraimia vasten ilmaa. Hävittäjällä lennettäessä ohjaajalla on kasvoillaan happimaski, joka suuresti hankaloittaa korvatorven avaamisen painamalla ilmaa suljettuja sieraimia vasten. Vaikka haukottelu ja nielaisu ovat varsin toimiva menetelmiä paineen tasaamiseksi, yleisimmin ohjaajat avaavat korvatorven kiristämällä nielun ja kitalaen lihaksia. Pienellä harjoittelulla korvatorven pystyykin avaamaan – ja myös pitämään auki- helposti ilman haukottelua tai nielemistä. Paineen tasaaminen kannattaa tehdä ennen kuin välikorvan ja korvakäytävän välinen paine-ero on ehtinyt kasvaa kovin suureksi.
Esimerkiksi ylähengitystieinfektiot voivat aiheuttaa turvotusta korvatorvea ympäröiviin pehmytkudoksiin ja putken pehmeisiin rakenteisiin. Tällöin on mahdollista, että korvatorvi pysyy suljettuna ohjaajan toimenpiteistä riippumatta. Tällaisessa tapauksessa korkeuden muutosten aiheuttamia painevaihteluita korvakäytävän ja välikorvan välillä ei kyetä tasaamaan. Suuret paine-erot voivat aiheuttaa erittäin voimakasta korvakipua, verenvuotoa välikorvan limakalvoille ja ääritapauksessa tärykalvon repeämisen. Nuhaisena lentäminen onkin yleensä huono idea.
Kaikissa ihmiskehon ruumiinonteloissa oleva ilma toimii samalla periaatteella kuin välikorvan ilma. Korkeuden kasvaessa ilma laajenee ja päinvastoin. Jos esimerkiksi otsa- tai poskiontelon ilmanpaine ei pääsee flunssan vuoksi tasaantumaan, aiheuttavat paineen muutokset erittäin voimakasta kipua. Lisäksi jos vaikkapa hampaiden paikan alle on jäänyt ilmaa, voi alentuva ympäröivä paine aiheuttaa hampaan tai paikan äkillisen repeytymisen. Suolistoon kertynyt kaasu poistuu yleensä – noh, luonnollisesti.
Finnairin ohjaamohenkilöstö on myös erikoistunut lasten korvakipujen helpottamiseen koneen nousun ja laskun aikana. Stuerttien ja lentoemäntien salaisena aseena toimivat niin sanotut Mikki Hiiret. Mikki Hiiret rakennetaan kahdesta kertakäyttömukista, joiden pohjalle asetetaan palat kostutettua serviettiä tai nenäliinaa. Tämän jälkeen kertakäyttömukit asetetaan korville ikään kuin kuulokkeiksi. En ymmärrä Mikki Hiiri- tekniikan fysiologiaa, mutta jostain kumman syystä menetelmä on osoittautunut toimivaksi.
Kuva credi: Ilmavoimat